Joensuulaisia jalkapallokenttiä, osa 2

Lehmon urheilukeskus

Lehmon nurmikenttä sijaitsee Kontiolahden kunnan puolella. Matkaa Joensuun rajalle on kuitenkin vain pari kilometriä. Adoptoimme kentän nyt Joensuuhun. Lehmon Pallossa on aina pelannut monia joensuulaisia. Lehmon kentästä olen kuullut sellaisia arvioita, että se on seudun paras luonnonnurmi. Hyväkuntoiselta se on aina näyttänyt. Äskettäin kentän viereen valmistui uusi tekonurmi. Jossain vaiheessa pohdittiin vakavasti tekonurmen tekemistä luonnonnurmen paikalle. Minusta tuntuu hyvältä, että alkuperäinen kenttä säästettiin. Remontin yhteydessä kentän laidoille on pystytetty aidat, mikä tekee maisemasta hieman ankeamman. Pakkohan aidat on tosin melkein olla, jotta asiatonta liikkumista voidaan estää. Kentän laidalla on jyrkkä rinne ja vanha hyppyrimäki. Talvella alueella on hyvät hiihtoladut. Minkäänlaisia katsomoita siellä ei ole.

 

Vuonna 2001 Ratanat ja JiiPee pelasivat kesä- ja heinäkuussa evakossa Lehmossa, koska keskuskenttää remontoitiin vuoden 2002 Kalevan kisoja varten, ja Rantakylän kenttäkin oli jostain syystä poissa käytöstä. Olisiko Rantakylässäkin sitten ollut kunnostustyöt käynnissä samaan aikaan?

Kerron yhden muiston Lehmon kentältä. Ratanat kohtasi siellä Pasi Rautiaisen valmentaman Kooteepeen kesällä 2001. Ratanoissa pelasi tuolloin monta myöhempää Jipon pelaajaa, kuten Mikko Ikonen, Immo Eronen ja Tero Tahvanainen. Tiukka ottelu päättyi lukemiin 0-0. Pelin jälkeen Pasi Rautiainen jäi yksinään kentän laidalle kävelemään ja mietiskelemään syntyjä syviä. Yksi piste ei varmasti tyydyttänyt nousua hakevaa joukkuetta. Lopulta Kooteepee nousi kauden päätteeksi Ykköseen selvällä erolla muihin joukkueisiin. Myös JiiPee pelasi tuolla kaudella Joensuussa 0-0 tasapelin kotkalaisia vastaan, mutta saavutuksessa on se aika ratkaiseva ero, että se oli kauden viimeinen ottelu ja Kooteepee oli varmistanut nousunsa jo aiemmin.

Louhelan hiekka

 

Louhelan hiekkakenttä sijaitsee keskuskentän vieressä ja jäähallin edessä. Siinä on pelattu virallisia kolmosen ja ehkä kakkosenkin otteluita. JoPS:in faniryhmän rummut pärisivät täällä 2000-luvun alussa. Voi hyvinkin olla, että Jippo pelasi siinä muutaman pelin kakkosta noin vuonna 2004. Joka tapauksessa ainakin harjoituspelejä Jippo on siinä pelannut. Tekonurmien valmistuttua Louhelassa ei ole sarjaotteluita enää pelattu. Eihän hiekkakenttiä enää pidetä juuri minään, mutta aiemmin ne olivat tärkeitä, kun nurmikenttiä oli todella vähän.

Utran kenttä

 

Olen kuullut puhuttavan, että Mikko Ikonen ja kumppanit ovat nuorena pelanneet ja harjoitelleet myös tällä kentällä. Ratanoiden kotipaikkahan oli alun perin juuri Utran vieressä sijaitseva Rantakylä. Utran koulu valmistui kentän laidalle vuonna 1988. En tiedä mikä kentän käyttöaste on nykyään. Tietenkin koulu käyttää sitä ja talvella siinä on luistinrata.

Mutalan kenttä

 

Mutalan hiekka sijaitsee muutaman kilometrin päässä keskustasta Rantakylän suuntaan. Kentän läheisyydessä on Mutalan kirkko ja ala-aste. En tiedä minkä verran virallisia otteluita tässä on vuosien varrella pelattu. Hämärästi muistelen, että jotain alempien sarjojen pelejä siinä joskus olisi ollut, mutta en ole varma.

”1950-luvulla urheilukenttien määräksi vakiintui viisi. Näistä kaksi oli keskusurheilukentällä, molemmissa 400 metrin juoksurata ja toinen nurmikenttä, toinen hiekkakenttä. Mutalassa oli 350 metrin kuonamurskalla päällystetty juoksurata ja Utrassa vastaavanlainen 300 m:n radalla. Niinivaaralla oli hyväkuntoinen ruohokenttä, jota ympäröi 400 metrin juoksurata. Tilanne pysyi ennallaan vuoteen 1967, jolloin ns. vanha keskusurheilukenttä poistui käytöstä Martikkalantien katkaisun vuoksi.” Lähde: Joensuun historia VI, sivu 239. Vanha keskuskenttä on siis ollut Niinivaaralla. Kiinnostaisi tietää, missä kohti se on sijainnut. Martikkalantietä ei taida olla enää olemassa tai ainakin nimi on vaihdettu.

 

Kenttäkierrokseni päättyy tältä erää tähän. Monta pienempää kenttää jäi vielä käymättä.

 

-jippofani

Paluu Hämeenlinnaan

Kävin muutaman muun faniryhmäläisen kanssa Hämeenlinnassa viimeksi kaksi vuotta sitten. Oli mukava palata. Kaurialan stadion on hyvä paikka. Kenttä on ikään kuin montussa, joten kuumalla säällä se on aikamoinen kattila. Onneksi nyt oli aurinkoista ja lämmintä, mutta ei hellettä.

Jarmo Korhonen summasi pelin kulun hyvin Karjalaisessa: ”Ensimmäinen jakso oli sitä mitä halusimmekin. Toisella jaksolla meiltä meinasi loppua jalat.” Ensimmäisellä jaksolla Pierre Kokoó puski tolpan juureen, josta pallo kimposi pois. Fanikatsomoon näytti siltä, että pallo olisi käynyt sisällä. Ei näistä kuitenkaan voi olla varma. Tilanteen läheltä nähnyt Tarmo Koivuranta kuulemma sanoi, että pallo ei ollut maalissa. Hieman myöhemmin Olli Itälän tekemä maali tuomittiin paitsioksi. Hämeenlinnalla oli avausjaksolla muutama vaarallinen erikoistilanne ja yksi niukasti ohi mennyt kaukolaukaus.

Toisen jakson edetessä Jippo näytti tyytyvän tasapeliin, eikä pitänyt mitään kiirettä. Loppua kohti Hämeenlinna sai luotua painetta. Kotijoukkue meni johtoon 88. minuutilla, kun Lappalainen pääsi vapaaseen paikkaan ja viimeistely onnistui. Maalia seuranneet minuutit olivat Jipolle vaikeita, eikä palloa saatu millään hyökkääjille. Lisäajalla Hämeenlinna pääsi hyökkäämään kolmella yhtä puolustajaa vastaan. Mikko Ikonen sai kuitenkin torjuttua laukauksen. Jippo kävi hyvin lähellä tappiota. Seuraavasta hyökkäyksestä Jippo sai vielä yhden paikan. Toni Tahvanainen pyöräytti itsensä vapaaksi ja laukoi hienosti alakulmaan. Fanikatsomossa harmistus vaihtui riemuun.

Toni Tahvanaiselle maali oli Ykkösessä uran neljäs ja tämän kauden kolmas. Lisäksi hän on tehnyt cupissa monta maalia. Hän on ollut vaihtomiehen roolissa. Kolmessa viime ottelussa Jippo on tehnyt ainoan maalinsa ottelun lopussa sen jälkeen, kun ”Tahvis” on tullut kentälle.

Jippo ei ole tainnut koskaan voittaa Hämeenlinnassa. Tämä oli neljäs kerta peräkkäin, kun FC Hämeenlinna – Jippo päättyy lukemiin 1-1. Ei nämä tulokset taida muuttua vaikka kuinka pelattaisiin. Tällä kertaa tasapeli tuntui voitolta. Kotona voitto ja vieraista piste on Jipon toimiva konsepti tälläkin kaudella.

Menin Hämeenlinnaan junalla ja paluumatka hoitui henkilöautolla. Joensuuhun päin ajeltiin jonkin aikaa peräkkäin Jipon bussin kanssa. Sitten piti päästää bussi ohi.

-jippofani

Eläkäämme jalkapallosta!

Tällä kertaa on aika nostaa esiin muita, jotta jalkapallosta lukeminen ja kirjoittaminen ei päättyisi [koskaan!] kuin niiksi hetkiksi kun joku vaivautuu kentän laidalle huutelemaan hävyttömyyksiä. Eläkäämme jalkapallosta!

Mikäli vastapallo ei ole aiemmin tuttu, on tapahtunut kammottava erhe! Ja se pitää korjata pikaisimmin klikkaammalla seuraavaa linkkiä: vastapallo on mitä hienoin jalkapallon alakulttuurin edustaja.


Laitetaan tähän perään nyt vielä aivan pakollinen shout-outti, toki täällähän kaikki jo pyörii muutenkin:
http://futisforum2.org/ 
:tuoppi:

Mätäkuun juttu: Joensuulaisia jalkapallokenttiä, osa 1

Keskuskenttä

 

Wikipedian mukaan keskuskenttä on avattu vuonna 1934. Se ei vielä kuitenkaan ollut se keskuskenttä, jonka nyt tunnemme. Aikoinaan kenttää ympäröi ravirata. JoPS:in 80-vuotishistoriikin mukaan keskuskentälle tuli nurmi vuonna 1951. Voidaan sanoa, että kenttä on ollut suunnilleen nykymuodossaan vuodesta 1972 lähtien. Kenttää ympäröivä maavallikatsomo tehtiin vuoden 1972 Kalevan kisoja varten. Tämän jälkeen alue ei ollut enää sovelias ravien järjestämiseen, koska maavalli muodosti näköesteen. Uusi ravirata sijoitettiin Linnunlahdelle.

 

(Keskuskentän vanha pääkatsomo 1990-luvun alussa. Katsomosta näkyy kuvassa noin puolet. Kuvassa Karpalon pelaajia menossa katsomon alla sijainneeseen pukukoppiin.)

 

Tero Leinosen kirjoittama ”Kalevan kisat 2002” julkaisu kertoo vanhasta pääkatsomosta: ”Vielä heinäkuussa 2001 ajateltiin säilyttää vanha pääkatsomo, joskin sen edustuskuntoon saaminen tietäisi korjauksia. Varsinkin katsomon alla olevien tilojen saaminen kuntoon atk-laitteita varten vaatisi kovaa korjausta.” ”Elokuun lopussa kenttäremontti joutui uuteen tilanteeseen. Vanhan pääkatsomon kunto tarkastettiin, ja siinä huomattiin paljon puutteita. Betonipylväitten ja rautaisten tukirakenteitten kunto oli uskomattoman huono, ruostetta ja betoninpaloja irtoili jatkuvasti. Katsomon korjaamisen arvioitiin maksavan puolisen miljoonaa markkaa, mitä pidettiin aivan liian kalliina. Vanha pääkatsomo valmistui joskus 1940-luvun lopulla. Yleisesti sitä pidettiin rumana ja epäkäytännöllisenä. Paksut pilarit peittivät näkyvyyttä kentälle ja se oli vielä liian kaukanakin kentästä. Kaupunginhallitus antoi siunauksensa katsomon purkamiselle uuden tieltä."

Julkaisussa kerrotaan myös nurmikentän tilanteesta syksyllä 2001: ”Kentän remontointi oli edennyt suurimmaksi osaksi aikataulun mukaisesti. Vaikeuksia tuotti vain siirtonurmiurakka. Siirtonurmiongelmat vaikuttivat myös ratapinnoitteen laittamiseen, mikä näytti siirtyvän seuraavaan kevääseen. Siirtonurmi oli tarkoitus saada laitettua ennen talven tuloa, mutta sen siirtyminen seuraavaan vuoteenkaan ei aiheuttaisi mitään katastrofia. Paikallismediassa asiaan suhtauduttiin tuomitsevalla ja arvostelevalla asenteella. Siirtonurmi saatiin kentälle juuri ennen ensimmäisiä pakkasia, mikä helpotti varmasti monia osapuolia.” ”Kentän koko nurmipinnoite uusittiin 60 sentin syvyydelle asti. Juoksuratojen pinnoitetta ei päätetty poistaa, vaan uusi pinnoitekerros tuli edellisen päälle.”

Keskuskenttä on ollut Jipon kotikenttä heti seuran ensimmäisestä kaudesta 2002 lähtien. Joensuun Areena valmistui kentän laidalle vuonna 2004. En oikeastaan tiedä, miten pukukopit järjestettiin ennen areenan valmistumista. Keskuskentälle on määrä rakentaa vihdoin uusi pysyvä katsomo. Rakentaminen alkaa näillä näkymin syksyllä. Jäämme jännityksellä odottamaan, mitä tuleman pitää.

Rantakylän nurmi

 

 

 

En tiedä, milloin Rantakylän nurmi on tehty. Arvailen, että se saattaa olla tehty 1980-luvun alussa. Se on ainakin ollut olemassa niin pitkään kuin minä muistan. Jippo on harvoin pelannut siellä. Kauden 2002 kausijulkaisun mukaan kesäkuun ottelu Jippo-JJK on pelattu Rantakylässä. Kakkosjoukkue ja juniorit ovat pelanneet siellä enemmän. Nykyään Rantakylän nurmi on Joensuun Palloseuran ja Riverballin kotikenttä. Kenttä on kokenut vuosien varrella vain vähän muutoksia. Ympäröivä aita tehtiin joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla.

Koillispuisto

 

Koillispuiston tekonurmi avattiin käyttöön vuonna 2009. Ensimmäisestä Jipon ottelusta siellä jäi hyvä muisto: Vaasan Kiisto kaatui 2-1 Petteri Rönkön viime hetkien maalilla ja keväisen päivän lämpötila oli lähes 20 astetta. Kenttä on hyvällä säällä katsojan kannalta hyvä, koska pääsee lähelle. Pelaajien kannalta fasiliteetit eivät ole riittävät: ei kunnollisia pukukoppeja eikä juoksevaa vettä. Mehtimäelle on määrä tehdä uusi tekonurmi ensi vuodeksi. Jos se on valmis ensi kevääseen mennessä, niin Jippo ei enää Koillispuistossa pelaa.

 

-jippofani

PS. Historiallisena kuriositeettina mainittakoon, että takavuosina Niinivaaralla oli nurmikenttä, mutta siitä luovuttiin 1960-luvulla, kun aluetta kaavoitettiin uudelleen. Lähde: Joensuun historia VI.

Tuco sai kympin rikki!

 Olen väsynyt, mutta tyytyväinen voittoon. Mitä ottelusta voi sanoa? Tapahtumia oli joka lähtöön. Tämä olisi sopinut hyvin rokkiviikon peliksi.

 

Tuco teki taas kolme maalia. Hän on tehnyt yhteensä yhdeksän maalia neljässä viime kotipelissä. Hän on ensimmäinen pelaaja, joka on tehnyt Jipolle kymmenen maalia kaudessa Ykkösessä. Ottelussa tuomittiin kolme rankkaria, kaksi Jipolle ja yksi HIFK:lle. Kaikki ne menivät maaliin. Immo Eronen laukoi läpiajosta ensimmäisen maalinsa Jipon paidassa pitkästä aikaa. Edellinen tuli heinäkuussa 2010. Pierre Kokoó teki rankkarista kauden kolmannen maalinsa.

 

Muutama Stadin kingi suoritti pitch invasionin. He kaatoivat molemmat maalit maahan ja juoksivat karkuun. En voi hyväksyä tällaista toimintaa. Jatkossa olisi hyvä, jos vierasfanit voitaisiin sijoittaa kauemmas Redneckeistä. Näin voitaisiin välttyä turhilta konflikteilta ja sanaharkoilta.

Tuco, you are the first player to score ten goals for Jippo on this level. Congratulations! We want even more goals from you. :)

-jippofani

Videoreportaaši Vuosaaresta

Tuco Show

Jippo pelasi samalla viikolla kaksi kotiottelua oululaisia vieraita vastaan. Maanantai-iltana vastassa oli AC Oulu. Se oli vuoristoratamainen ottelu, jonka kumpi tahansa olisi voinut voittaa. AC Oulu käänsi pelin edukseen lukemin 2-3. Oulu meni alussa johtoon kaukolaukauksella, mutta Jippo tuli ohi ennen taukoa Pierre Kokoón ja Ariel ”Tuco” Ngueukamin maaleilla. Toisen jakson alussa Kokoólla oli läpiajosta tilaisuus viedä Jippo kahden maalin johtoon. Maalivahti pystyi kuitenkin selvittämään tilanteen. Ottelun loppupuolella AC Oulu teki kaksi maalia, ja näin ollen Juha Malisen joukkue vei pisteet mennessään. Se oli harmittava tappio. Sellaisia tulee joskus. Suurena yllätyksenä Hans Ekroos teki paluun Jipon kokoonpanoon. Valmentaja Jarmo Korhonen pyysi Ekroosia hätiin, kun Tuomas Korpela on tällä erää sivussa pohjevamman takia.

Lauantaina järjestettiin Jipon junioreiden marssi torilta keskuskentälle. Myös faneja pyydettiin mukaan marssille. Osallistujia oli tällä kertaa vähemmän kuin vuosi sitten. Ihan kiva, että tällaista toimintaa on. Ensi vuonna sitten suuremmalla porukalla mukaan. Keskuskentällä kulkue teki kunniakierroksen juoksurataa pitkin.

Lauantain vastustaja oli Miika Juntusen manageroima Oulun Palloseura. Ottelun alku oli Jipolta hieman hermostuneen näköistä peliä. Vaikea sanoa, onko se sitten hermostunutta vai muuten vaan tasaista peliä. OPS sai rangaistuspotkun, kun Petteri Rönkkö kaatoi vastustajan rankkarialueella. Marko Jaksic laukoi tarkasti ja kovaa vasempaan alakulmaan. Alun jälkeen Jippo alkoi hallita peliä ja pystyi rakentamaan hyökkäyksiä. Ariel tasoitti tarkalla laukauksella oikeaan alakulmaan. Hieman myöhemmin hän siirsi Jipon 2-1 johtoon, tällä kertaa vasempaan alakulmaan suuntautuneella vedolla. Puolustaja Topi Sormunen teki pari hyvää nousua erikoistilanteisiin ja oli lähellä puskea maalin. Toisessa päässä OPS sai jakson aikana muutaman kulmapotkun, mutta ne pystyttiin puolustamaan, paitsi rankkariin johtanut tilanne, joka tuli kulmurin jälkeen.

Toisella jaksolla peli oli pitkään varsin tasaista. OPS haki tasoitusta, mutta se ei saanut juurikaan vaarallisia paikkoja. Yksi näyttävä saksipotku meni vain vähän ohi Jipon maalista. Kokoólla oli pari paikkaa. Hän on hieman tuhlaillut viime aikoina, mutta eiköhän osumia vielä tule seuraavissa peleissä. Ariel teki kolmannen maalinsa ottelussa ja puhtaan hattutempun. Kolmas maali syntyi kahdella yhtä vastaan hyökkäyksestä. Samu Suoraniemi laukoi ja Ariel pisti reaboundin sisään. Ariel on tehnyt kolmessa viime kotipelissä yhteensä kuusi maalia. Hienoa!

3-1 voitolla saatiin kuitattua edellisen ottelun pettymys. Ensi lauantaina Joensuussa tulee vastaan tärkeässä kamppailussa HIFK. Onkos tänään telkkarissa joku peli?

-jippofani