maanantai 25. maaliskuuta 2019

Päivä kerrallaan


Jippo voitti SC Riverballin selkeän hallinnan jälkeen maalein 2-0. Jipon Aleksi Nissisellä oli ensimmäinen paikka noin viiden minuutin kohdalla, mutta siitä ei vielä tullut maalia. Jippo siirtyi johtoon, kun noin kymmenen minuuttia oli pelattu. Nissinen keskitti maalin eteen, ja pallo kimposi maaliin Riverballin oman pelaajan kautta. Jere Kähkönen palasi kokoonpanoon loukkaantumisen jälkeen. Hänellä oli yksi maalintekopaikka, mutta laukaus painui yli maalin. Kähkönen meni tauolla vaihtoon. Yhdessä tilanteessa Jirko Sorsa oli kaukana maaliltaan, mutta hän ehti juuri palloon ja sai sen siivottua rajoilta yli.

Noin tunnin kohdalla Jippo meni Matias Kellokummun puskumaalilla 2-0 johtoon. Hieman myöhemmin Sorsa ja Jipon puolustus sekoilivat, ja Riverballin pelaaja pääsi laukomaan kaukaa Jipon maalin ammottaessa tyhjänä. Veto meni kuitenkin ohi. Se oli Riverballin ainoa maalintekopaikka ottelussa. Jos tilanne olisi vielä ollut 1-0, ja tuosta olisi tullut tasoitus, niin ottelussa olisi nähty vielä varsin mielenkiintoinen loppu. Jipon hallinta voimistui entisestään ottelun jälkipuolella. Riverballin pelaajat alkoivat hieman väsyä puolustustaisteluun. Antti Jäntti esitti yhden hienon torjunnan. Jäntin puolesta olen ihan tyytyväinen siihen, että Jippo ei takonut taululle murskalukemia. Paikkoihinsa nähden Jipolta jäi yksi tai kaksi maalia tekemättä.

Jippo on käsittääkseni hävinnyt Riverballille vain yhden kerran. Tämä tapahtui kolmosessa pari vuotta sitten. Yksi tappio, yksi tasapeli ja muut pelit Jippo on voittanut. Näin se muistaakseni on mennyt. Keskinäisiä kohtaamisia ei ole mitenkään älyttömän paljon. Harjoituspeliäkään ei ole joka vuosi pelattu.

Kuulutuksen puuttuminen oli pieni miinus, mutta se on toisaalta ihan ymmärrettävää. Harjoituspeleissä ei ole tainnut olla kuulutuksia aiempinakaan vuosina. Yleisöä oli varsin vähän. Sunnuntai klo 19 ei ole paras ajankohta. Lauantaina iltapäivällä olisi varmasti ollut enemmän yleisöä. Pelin ajankohta riippuu tietysti siitä, milloin saadaan hallivuoro. Jipon talvikauden suuri pelien määrä on vähän hämmentävää, mutta pelaaminen on varmaan hauskempaa kuin pelkkä treenaaminen.


maanantai 4. maaliskuuta 2019

Another day


 
Tasan eivät käy onnen lahjat. Näin voi todellakin sanoa. Jippo - Gnistan päättyi jälleen lukemiin 1-2. Se oli tasainen ottelu, jossa ei ollut hirveästi maalintekopaikkoja. Molemmilla oli muutama hyvä paikka. Jipon olisi pitänyt johtaa ensimmäisen jakson jälkeen. Parhaassa tapauksessa Jippo olisi voinut johtaa jopa kahdella maalilla, koska pian Risto Kahelinin puskeman avausmaalin jälkeen pallo oli aivan Gnistanin tyhjän maalin edessä, mutta Jipon pelaaja ei aivan yltänyt kurottaa jalkaansa matalaan keskitykseen. Gnistanin tasoitus tuli harmittavasti Jipon oman virheen seurauksena. Jirko Sorsa oli juuri torjunut vaarallisen vapaapotkun. Hän avasi laitaan, jossa Jippo menetti pallon. Sieltä tuli keskitys maalin eteen, josta puskumaali. Se oli ihan hyvin viimeistelty osuma. Ensimmäisen jakson viimeisillä minuuteilla Jipolla oli pieniä vaikeuksia Gnistanin pitäessä palloa.

Eka jakso oli Jipolta kohtalaisen hyvää peliä. Toinen jakso ei ollut yhtä hyvä. Ote siirtyi enemmän vierasjoukkueelle. Jirko otti pari hyvää torjuntaa. Lopulta kävi niin kuin kävi. Gnistanille tuomittiin rangaistuspotku. En olisi osannut live-tilanteen perusteella sanoa, että tapahtuiko rike rankkarialueen sisällä. Istuin matalalla kentän toisella laidalla. Muutama vieressäni ollut ihminen sanoi heti, että rike tapahtui alueen ulkopuolella. Videolta asia näkyy kuulemma selvästi. Se oli metrin tai pari ulkopuolella. Okei, vaparistakin olisi voinut tulla maali. Emme voi tietää. Jipon loppukiri jäi hieman vajaaksi. Oli yksi kulmapotku, Tinken pitkä sivurajaheitto ja yksi ihan hyvä veto, joka meni jonkin verran yli.

Gnistanin voitto ei ollut mikään vääryys ottelutapahtumien perusteella. Kumpi tahansa olisi voinut voittaa. Lopussa Jippo kärsi vääryyttä. Se on ihan selvä asia. Gnistan voitti nyt toisen kerran peräkkäin Joensuussa kyseenalaisella rankkarimaalilla. Se ei kovin hyvältä tunnu. Viime kauden kotipelit ja tämä peli mukaan ottaen, tämä oli laskujeni mukaan viides peräkkäinen vierasjoukkueen saama rankkari, jonka olen nähnyt. Samassa ajassa en ole nähnyt Jipon saavan yhtään rankkaria. Viime kaudella Jippo sai vieraissa pari rankkaria, joista yhden juuri Gnistania vastaan.

Tuomari tuomitsi ottelun muuten melko hyvin. Lopussa tuli sitten tällainen. Tämä menee valitettavasti kategoriaan "tuomarin ratkaisemat ottelut", vaikka jalkapallo-ottelu ei periaatteessa ratkea yhteen tilanteeseen. Mitä pitemmälle ottelu eteni, sitä epätodennäköisemmältä Jipon voitto alkoi näyttää. Jatkoajalla Gnistanin voitto olisi ollut hieman todennäköisempi kuin Jipon voitto. Peli oli muuttunut vähän siihen suuntaan. Jatkoajan alkaessa mahdollisuudet olisivat tietysti olleet lähes 50-50. Kumpi joukkue olisi jaksanut paremmin, sitä en voi tietää. Jatkoaika olisi hyvinkin voinut jäädä maalittomaksi. Rankkarikisaa en olisi varsinaisesti halunnut nähdä. Olisiko se tuntunut jotenkin paremmalta, jos Jippo olisi hävinnyt tämän pelin rankkareilla? Suoraan sanottuna olisi ottanut voimille jännittää tätä peliä vielä puoli tuntia lisää. Nyt päästiin siinä mielessä vähän helpommalla.

Pelkäsin vähän että tuon huonoa onnea tähän peliin. Vaikeata se on sanoa. Vaikeata tietysti olla menemättä peliin. Yllättävän moni asia voi olla vaikeata. Joskus voi tulla helpostikin. Mistä sen tietää. Tästä oli varmaan ihan hyvä aloittaa, vaikka pelin jälkeen vähän apealta tuntuikin. Rantakylän kirkon kellot soivat kuuden maissa komeasti.

Kausi alkaa toukokuun alussa mukavasti kotiottelulla. Harmi vaan että uudessa nousukarsintasystemissä ei taida olla kovin paljon järkeä. Kaksinkertaisen sarjan päälle ei todellakaan tarvita mitään yksinkertaista karsintasarjaa. Lokakuun ensimmäisen viikonlopun jälkeen ei Suomessa kannata pelata juuri mitään jalkapalloa. Veikkausliiga on tästä jonkinlainen poikkeus, mutta sitäkään ei pitäisi jatkaa lokakuun loppuun asti. Sanotaan vielä että Kakkosen kausi alkaa nyt juuri oikeaan aikaan kuten viime vuonnakin, eli vapun tienoilla.