sunnuntai 5. lokakuuta 2014

maanantai 29. syyskuuta 2014

Kiitos ja näkemiin

Ensinnäkin kiitos joukkueelle kaudesta. Jätkät tekivät sen mitä pystyivät. Viimeisen kotipelin esitys oli hyvä. Kun katsotaan tehtyjen maalien ja päästettyjen maalien määriä, niin voidaan sanoa, että tämän enempää emme ansainneet. Sarjataulukossa ero Jazziin ei ole kovin suuri. Keskinäisten otteluiden pisteet menivät kuitenkin heille 6-3. Kahdeksas sija oli realistinen tavoite, mutta siihen ei tällä kertaa ylletty. Kun säilymismahdollisuudet ovat useana vuonna peräkkäin suunnilleen 50-50, niin joskus napsahtaa.

En halua suurennella tai vähätellä putoamista. Se on pettymys. Nousut ja putoamiset kuuluvat jalkapalloiluun. Pelaajat, valmentaja ja seurajohto joutuvat kohtaamaan kritiikkiä, kun pudotaan. Sekin kuuluu jalkapalloiluun. Jos olisimme pudonnneet aiempina vuosina, niin pettymys olisi ollut suurempi. Kun faniryhmä perustettiin 2010 tuntui siltä, että Jipon on pakko säilyä. Se oli jopa ahdistavaa. En ole kovin surullinen siitä, että Ykkösessä rimpuileminen nyt loppuu. Aikansa kutakin. Tätä voi verrata pitkään TV-sarjaan, joka tulee vähän väsyneeseen päätökseensä. Me fanitkin olemme vähän väsähtäneet matkan varrella. Viime syksynä saatiin ikään kuin ekstrapallo Ykköseen. Se on
nyt käytetty.

Few words in English for everybody: I´m sorry but the writing was on the wall. We avoided relegation very narrowly last year. After that Tarmo Koivuranta and Tuomas Korpela left the team. And even with these two players on board, there is just no guarantee for success. I wonder if Jarmo Korhonen is laughing in his beard right now. I doubt that. He is still a real Jippo man. There is no reason to hide in the bushes. Jippo will return and play again.

tiistai 12. elokuuta 2014

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Jippo - JJK ja sen jälkeen

Jipolla oli torstai-iltana peli Helsingissä ja heti sunnuntaina kotipeli vastassa JJK. Tämä ei mahdollista kovin hyvää valmistautumista. Miksi Ykkönen on pakattu niin tiiviisti viiteen kuukauteen? Jipon kapea materiaali ei meinaa moista kestää. Johannes Mononen puuttui nyt ja hän on meille tärkeä pelaaja.

JJK voitti 2-3. Ensimmäiseen maaliin johtanut rankkari näytti ainakin livenä melko heppoisesti tuomitulta. Tuskin jaksan tilannetta enää videolta hirveästi kelailla, joten eipä siitä sen enempää. Toni Tahvanaisen tasoitusmaali oli hieno laukaus aivan oikeaan alakulmaan. JJK teki sen jälkeen kaksi maalia. Kieltämättä JJK:lla oli taitoa hyökkäyspäässä. Ehkä Jipolla jo vähän jalka painoi? Petteri Rönkkö kavensi vielä pilkulta tarkalla laukauksella.

Seuraavaksi tulevat vastaan Haka ja KTP. On selvää, että nuo ovat todella vaikeita otteluita. Näiden kahden pelin jälkeen alkaa kauden loppusuora, jossa ratkaisut tapahtuvat. Loppukaudella parilla-kolmella voitolla pysyy ihan hyvin mukana putoamistaistelussa. Mitään mahdottomia ei siis vaadita.

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Me Pate, sing in Popeda



Viimeisin tulos: Jippo - Ilves 0-2 (0-0). Ensimmäinen jakso oli puolustustaistelua. Paremmalla viimeistelyllä Ilves olisi tehnyt pari maalia. Jipolta puolestaan Byass laukoi kerran yli ja kerran ohi. Toista jaksoa oli pelattu kymmenen minuuttia, kun Ilves meni johtoon. Jippo ei saanut purettua painetta rankkarialueella, vaan pallo niitattiin maaliin. Vähän ajan kuluttua Ilves tuplasi johtonsa. Maali meni minulta vähän ohi. Video ilmaantuu varmaankin nettiin myöhemmin. Katsokaa siitä. Toni Tahvanaisella ja Petteri Rönköllä oli vielä paikat kavennukseen. Ilves voitti ansaitusti. Jos Jippo olisi saanut avausjaksolla maalin pelitapahtumien vastaisesti, niin sitten olisi ehkä ollut saumat taistella yhdestä pisteestä.

Jippo sai pisteitä kolmesta aiemmasta ottelusta: kaksi voittoa ja tasapeli. Se antaa uskoa siihen, että hyviä tuloksia voi tulla jatkossakin. Mitkä joukkueet ovat syksyllä iskussa, sitä ei tiedä vielä kukaan.

Rednecksien maine junttimaisena faniryhmänä vahvistuu entisestään. Se ei ole välttämättä huono asia.

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Game today, gone tomorrow

Jippo hävisi Jyväskylässä JJK:lle luvuin 3-0 (1-0). Ottelu pelattiin Harjun stadionilla aluksi hieman pilvisessä, mutta lopulta aurinkoisessa säässä. Ihan alku mentiin hissukseen, eikä kummallakaan ollut paikkoja. Pian JJK sai otteen. Avausmaali tuli noin vartin kohdalla. JJK voitti kaksinkamppailun keskialueella ja pystysyötön jälkeen Aleksis Lehtonen pääsi yksi vastaan yksi tilanteeseen Jipon puolustajaa vastaan. Lehtonen sijoitti pallon maaliin. Hän on kuulemma vasta 16-vuotias. Ällistyttävää. JJK:lla oli muutama muukin vaarallinen tilanne ja kulmapotkuja.

Pienellä säkällä peli olisi voinut olla ensimmäisen jakson jälkeen 1-1, koska Jipolla oli pari hyvää paikkaa. Joku Jipon pelaaja pääsi laukomaan varsin läheltä, mutta Janne Korhonen nyrkkeili pallon kulmaksi. Se oli hyvä torjunta. Siitä se maali olisi voinut tulla. Miles Byassilla oli lisäksi yksi tilaisuus vastaiskusta. Veto kiersi ohi maalin.

JJK oli tänään parempi. Noin tunnin kohdalla Topi Sormunen kaatui kaksinkamppailussa alimpana miehenä ja Antto Hilska sai vapaasti tehdä 2-0. Pelissä sattui monia kaatumisia. Kenttä oli ilmeisesti sateista johtuen pehmeä, eikä vihreydestään huolimatta vielä kovin hyvässä kunnossa. Tommi Kari lisäsi vielä 80. minuutin kohdalla kotijoukkueen johtoa. Jipon tilanteet olivat vähissä toisella jaksolla. Yksi vapari oli hyvästä paikasta keskeltä. Lopussa saatiin pari kulmaa.

JJK oli jopa yllättävän hyvä. Tiesin kyllä jo ennen peliä, että vieraissa on aina vaikeaa, ja tasapelikin olisi kelpo tulos. Jipon olisi pitänyt saada enemmän painetta JJK:n pakeille.

To Nathan and Miles: It is a hard road, playing football in Finland. I know you will survive.

Ei tässä mitään. Jipolle tsemppiä jatkoon.

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

tiistai 27. toukokuuta 2014

Jippo - AC Oulu

En ollut pelissä, joten kysyin toisen jippofanin mielipidettä.

Mitä mieltä olit Jipon esityksestä AC Oulua vastaan?

-Esitys oli Jipon näköinen, taisteleva ja periksiantamaton, suurella Jippo-sydämellä pelattiin.

Tahvis teki kaksi maalia? Kai ne oli hienoja maaleja?

-Maalit tulivat ensimmäisellä jaksolla, mikä tarkoittaa sitä, että ne tulivat kauempana faniryhmästä sijaitsevaan päätyyn. Mutta kyllä erityisesti Byassin poikittaissyötöstä tullut maali oli hienoa katseltavaa. Tahvikselta odotettiin vielä kolmea lisämaalia, mutta hän säästeli niitä tuleviin peleihin.

AC Oulun maali oli vapari jostain todella kaukaa?

-Ainakin 30 metristä. Harvoin Joensuussa moisia kaukovetoja on nähty, hyvä jos kerran kaudessa.

Mika Nurmela pelaa edelleen?

-Pelaa, ja faniryhmämme oli henkisesti Mikan puolella, huudeltiin että Mika antaa/Mika vetää silloinkin kun hän ei ollut vaparia antamassa. Viimeisillä minuuteilla Mikan kunto näytti hiukan pettävän, mutta urhoollisesti hän oli kentällä täydet minuutit.

Mikä oli meininki faniryhmässä ja muuten yleisössä?

-Meininki oli totutun kova, kierimistifoa ei tosin tällä kertaa nähty. Yleisö oli muutenkin haltioissaan Jipon esityksestä.

Sää oli ilmeisesti hyvä?

-Sää oli erinomainen, tosin kuumalla säällä olemme joskus hiukan hyytyneet kannustajina; ongelma on kuitenkin pahempi keskuskentällä, kun aurinko paistaa suoraan faniryhmän päälle.

Miten kesä on alkanut? Töissä, grillaillessa ja kendoa katsellessa?

-Töissähän se, grillaus on jäänyt toistaiseksi vähiin. Kendoa voi katsella silloin tällöin, jos Suomi pärjää.

perjantai 16. toukokuuta 2014

Syntisen miehen tunnustuksia...





“I am a practicing Baptist and came across this while doing bible research. After listening to this, I was brought into temptation, whereupon I lustily engaged in carnal acts with a local harlot while performing rites of blood majick. Three demons were manifested with names too treacherous for mention. It was a night of diabolica, a night of sin inbridled such as is only know to those kings who have sold their souls to darkness.

***

Olin vain tavallinen tuulipuku-sohvaperuna, kun eräänä päivänä minut raahattiin keskuskentällä katsomaan ykkösen potkupalloa, kuten silloin olisin sanonut. Tuona päivänä elämäni kuitenkin muuttui, se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Jippo taisteli.

Siitä alkoi alamäki, sieluani korvensi halu olla mukana yhä enemmän. Kaikki pelit piti nähdä. Laulamaan piti päästä. Tuomarista tuli idioottipuusilmä, “Has he lost his mind? Can he see or is he blind?” (Ne on helppoja rahoja, kun pääsee itse pelejä tuomitsemaan.. ne jotka tietävät, tietävät). Vastustajien pelaajista tehdään henkistä hakkelusta verbaalisista keinoista piittaamatta, voittamisen takaamiseksi.

Minä olin aina pitänyt itseäni näin "alhaista" käytöstä "parempana": kaikkia kunnioittavana ja suvaitsevaisena ihmisenä, mutta odotas kun pääsin kentän laidalle, Jipon peliä katsomaan, mopo vain karkaa. On nöyryyttä kasvattava kokemus huomata alittavansa omat (monesti täysin ylitse paisuneet) odotukset itsestään.

Tahtoisin, että jalkapallo voisi olla katsottavissa kaikille mummosta vaariin, lapsesta hautaan, mutta ainakin nykyään huomaan, että eihän sinne kehtaa muita päästää kuulemaan, mitä sitä suustaan päästää. Eikä kenenkään tarvitsisi pahoittaa mieltään. Vai tarviiko?

Sillä.

Jalkapallo on näytelmä.  

Silloin kun Shakespeare kirjoitti näytelmiään ja teatterissa oli vielä munaa. Ei katsomossa pönötetty puvut päällä kevyesti taputtamassa vaan pahat saivat kuulla kunniansa, tomaatit ja kiroukset lensivät. Eikä suotta, voiko olla parempaa kuin päästä huutamaan näytelmän pahalle sielunsa puhtaaksi. Näytelmässä näyttelijällä on aina roolinsa suoja. Olisi jopa mielenkiintoista kuulla, että kenen vallanpitäjän suunnitelma tämä teatterin hiljentäminen oli? Tehkäähän joku tutkimus siitä, kenen poliittisia intressejä se palveli, että rituaalisuus ristettiin teatterista?



Mutta.

Miksi en saa kirota ja huutaa näissä näytelmissä? En tiedä, korvia kuumottaa kun jälkikäteen ajattelee taas omaa käytöstään. Jos ei intellektuaaliset selitykset riitä, täytynee varmaan turvautua, johonkin “miehiseen” ja “biologiseen” riittikäyttäytymiseen..

Tilanne ei ole niin paha kun katson suuren maailman esityksiä telkkarista. Siinä lavasteista on rakennettu niin näyttävät, että niiden alle hukkuu ja oma merkityksettömyys kasvaa niin suureksi, että oma mitättömyyteni on selvää, eihän tässä voi mihinkään vaikuttaa. Mutta se tunne kun menee piskuisen kentän laidalle. Vastustaja rappaa vihellyksen jälkeen Jipon pelaajaa. Päässä kytkin sanoo *naks* ja antaa tuollaisen käytöksen tekijän kuulla kunniansa, huomatakseen, että katohan se vilkaisi silmäkulmansa alta, taisi tietää tasan tarkkaan mitä teki.

Sitten vielä nämä saksalaisen & itäisen euroopan kannattajakulttuurin fasistiset konnotaatiot. Ei saakeli pitääkö sitä nyt ihmisen olla sellaisessakin epäsuorasti mukana. Mikä meitä ihmisiä vaivaa? Luojan kiitos, itselläni on vielä selvä ymmärrys ja käsitys siitä, että kentän ulkopuolella tämä näytelmä ei ole todellinen. 

Kuten kaikkeen, tähänkin rituaalin liittyy käyttäytymistä kontrolloivat tekijät. Kohdallani ne ovat seuraavat, ilman epäselvyyksiä:

(1) Näytelmän jäsenten fyysinen koskemattomuus, niin kentällä kuin sen ulkopuolella.
(2) Omia ei haukuta, vaan kannustetaan, tämä on myös muuten tekemisen painopiste.
(3) Pelin ulkopuolella ei sikailla.

Kai tämä kaikki liittyy, jotenkin todella ripeällä tahdilla kasvavaan nuorten miesten pahoinvointiin. Ainakin se on selvä, että aina ihmisessä oleva pahuus kaipaisi lisää yhteiskunnallista huomiota. Meidän tarvitsee saada olla rakentavalla tavalla pahoja. Pahuuden kieltäminen, liittyy siltä silmänsä sulkemiseen. Pahuus on rakenteellinen osa ihmisyyttä. Eikä pahuutta edes ole olemassa sinänsä, sen tapaa yleensä määrittää yhteiskunnallisella tasolla se, mitä pidetään sen polaarisena vastakohtana, oikeana ja hyvänä, ja siten toivottavana käytöksenä.

Toki on tekoja jotka tuottavat valtavia määriä surua ja vääryyttä. Ja niitä maailmassa riittää. Tälläkin hetkellä ihmiset työskentelevät olemattomalla palkalla, olemattomissa olosuhteissa, jotta sinulla ja minulla olisi halvemmat vaatteet ja koneet. Ihmisiä tapetaan, kidutetaan ja myydään valtavissa organisoiduissa koneistoissa, jotka manipuloivat ja käyttävät ihmisä omien etujensa häikäilemättömään takaamiseen. Kuinka paljon häpeän sitä, hädin tuskin?

Ja minulla on paha mieli kun sanoin rumasti jalkapallopelissä, kun joku teki selvästi väärin rakastamaani joukkuetta kohtaan... En tiedä..

JIPPO! TAISTELE!

Ei saakeli.. kai se on vaan lopetettava jalkapallopeleissä käynti?...
Ainiin

Tämän tekstin sinulle sponsoroi:
http://www.jalkapalloveikkaus.com/


P.S.
Onneksi minullakin on toivoa, koska meikä  ajatteli nousta niiku Feenix, nytku meille oudoille linnuille on löytynyt turvapaikka, hyvä Eurooppa, teitsi rulaa kuitenkin!:


sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Jippo - FC Jazz


 Jippo hävisi Jazzille 0-1 (0-0). Se ei ollut kovin hyvä peli Jipolta. Sanon silti, että Jippo olisi ansainnut yhden pisteen, koska ottelu oli tasainen. En ala selittelemään. Jazz voitti ja sillä siisti. Vieraiden maali tuli noin 75 minuutilla vapaapotkun jälkeisestä hässäkästä. Jipolla oli lopussa hyvä tsemppi ja pari paikkaa, mutta painostus ei tuonut tulosta.

Johannes Monosen ja Topi Sormusen poissaolo näkyi puolustuksessa. Silti nollapeli oli lähellä. Hyökkäyspäässä Jipolla oli melko vähän tilanteita. Miles Byassin veto jäi mieleen ekalta jaksolta. Maalivahti torjui eteensä ja paluupallo tuli melkein Toni Tahvanaiselle.

Nolla-nolla olisi kelvannut minulle tällaisesta pelistä, mutta turha miettiä sitä. Jazzin mies lensi kahdella keltaisella ulos. Harmi että se ei nyt auttanut meitä.

Hyvä että kauden avausmaali ja avausvoitto saatiin viikko sitten, ettei niitä tarvitse enää odotella.
Porilaiset eivät ole mitään suosikkivastustajiani. Jippo taisi voittaa Popan yhden kerran. En ole koskaan käynyt Porissa. Se on jotenkin liian kaukana.

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Hysteria

 
Jippo voitti sunnuntaina helsinkiläisen FC Viikingit maalein 1-0 (0-0). Voitto oli historiallinen, koska
se oli Jipon ensimmäinen Ykkösen avausottelussa. Tämä on Jipon yhdeksäs kausi Ykkösessä. Minulla on sellainen mielikuva, että Kakkosen vuosina tuli yksi voitto kauden avauksessa.

Sunnuntaina nähtiin tiukka taistelu. Ainoan maalin teki upealla saksipotkulla Miles Byass. Onneksi olkoon Miles! Maali on katsottavissa internetin ihmemaailmassa. Koko joukkue teki upeaa työtä. Antti Åke, Johannes Mononen ja niin edelleen. Voisin luetella kaikki. Nathan Stockie otti todellisen game saverin pari minuuttia johtomaalin jälkeen.

Viikingit on vaikea vastustaja. Viime kaudella pelattiin kolme kertaa tasan. Tälläkin kertaa heillä oli muutama hyvä paikka. Nämä ovat tiukkoja pelejä.

Loppupuolella Jipolla oli vastahyökkäyksissä pari oivallista tilaisuutta toiseen maaliin. Omassa päädyssä ajauduttiin hetkittäin kovaan puolustustaisteluun. Jippo kesti lisäajankin loppuun asti ja kaudelle saatiin loistava startti.

Faniryhmän puolella oli kova meinkinki. Välillä huutelu on raakaa, mutta se on ok niin kauan kun se jää peliin. Mukavaa että myös kauempaa matkustaneet fanit saivat nähdä kotivoiton.

lauantai 26. huhtikuuta 2014

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Pääsiäinen


Nimimerkki ratana kuvasi futisforumilla Jipon perjantaista esitystä laiskaksi. Muotoilisin asian hieman toisin. Jipon peli oli nihkeää. On totta, että toisella jaksolla oli muutama lepsusti pelattu tilanne, joissa Kajaani pääsi laukomaan liian vapaasti. Kokonaisuutena Jippo pelasi kuitenkin yritteliäästi. Siitä olen ratanan kanssa samaa mieltä, että Jipon ja Kajaanin välillä ei ole suurta tasoeroa.

Toisella jaksolla oli pienestä kiinni, että tekeekö Kajaani 1-1 vai iskeekö Jippo jostain vastaiskusta 2-0. Jälkimmäinen toteutui. Se oli hyvä kuvio akselilla Rönkkö-Suoraniemi-Kvist. Molemmat Jipon maalit olivat hyviä laukauksia. Ensimmäisen teki Miles Byass jo kymmenen minuutin kohdalla vasempaan alanurkkaan. Saku Kvist viimeisteli puolestaan maalin oikeaan nurkkaan. Jipon puolustajat onnistuvat pitämään vierasjoukkueen taitavat ulkomaalaiset kurissa ja nolla säilyi omissa.

Kajaani joutui vaihtamaan maalivahtia heti alussa, kun maalivahti törmäsi tolppaan yrittäessään torjua Jipon ensimmäistä maalia. Jipolta joutui vaihtoon Jonni Heikkinen, joka sai tällin nilkkaansa mentyään kovaa tilanteeseen. Ottelussa nähtiin melko kovia otteita ajoittain.

Rednecksien on syytä herätä talviuniltaan, koska kausi alkaa ensi viikon sunnuntaina. Tästä se taas lähtee. Kuka tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.


lauantai 29. maaliskuuta 2014

Perjantai-ilta Joensuussa

 
Aurinko laski ennen peliä. Alkamisaika 19.30. Nollakeli. Tyyntä.

Jippo voitti kuopiolaisen SC Kufu-98:n maalein 3-0. Edellinen kohtaaminen Kuopiossa päättyi Kufun 4-1 voittoon.

Ottelun alussa Kufu piti enemmän palloa. Jipon ensimmäinen tilanne oli Toni Tahvanaisen kaukolaukaus kahdeksan minuutin kohdalla. Muutama minuutti myöhemmin Jippo siirtyi johtoon. Miles Byass keskitti hyvin oikealta laidalta ja Immo Eronen puski tarkasti varsin vapaasta paikasta. Johtomaalinsa jälkeen kotijoukkue alkoi viedä peliä. Noin 24 minuutin kohdalla Jipon pelaaja (Juuso Aalto?) kampattiin rankkarialueella. Sitä seuranneen pilkun laukoi Petteri Rönkkö vasempaan alakulmaan. Maalivahti aavisti oikein, mutta ei ennättänyt torjua.

Jussi Nevalainen debytoi Jipon maalilla. Kufun yritykset menivät yleensä ohi maalin, eikä Nevalainen joutunut venymään. Toisella jaksolla hän joutui vaihtoon saatuaan iskun yhteentörmäyksessä.

Toinen jakso oli pitkään melko mitäänsanomatonta keskialueen pelaamista. Loppupuolella alkoi taas tapahtua. Toni Tahvanainen pääsi yksi vastaan yksi tilanteeseen pakkia vastaan ja laukoi pallon maaliin estely-yrityksistä huolimatta (noin 70 min). Myös Miles Byassilla oli pari paikkaa. Lopussa Kufun kavennus oli hyvin lähellä. Nathan Stockie torjui. Kufu osui vielä yläristikkoon, joten onnikin oli Jipon puolella.

Jippo pelasi tasapainoisesti ja hyvällä asenteella. Odotin että Kufu saisi luotua enemmän painetta Jipon puolustukselle, mutta ei tällä kertaa.

Ottelua oli seuraamassa Tarmo Koivuranta. Hän kertoi, että ei pelaa enää. Aikoo viihtyä jatkossa katsomon puolella. Hieno pelaajaura päättyi syksyllä 33-vuotiaana.



sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Sateen täytyy pudota





Suomen cup pitäisi pelata keväästä syksyyn, kuten vielä muutama vuosi sitten tehtiin. Maaliskuu on talvikuukausi. Suomen cup on suorastaan raiskattu.

Jippo hävisi FC Hakalle maalein 0-4 (0-1). Ensimmäinen jakso oli Jipolta hyvä tai vähintäänkin ihan ok. Siinä oli muutama paikka, josta olisi voinut tulla maali. Jakso oli silti lievästi Hakan hallintaa. Reilun puolen tunnin kohdalla Haka meni johtoon. Tilanne syntyi niin nopeasti, että en oikein ehtinyt tajuta sitä. Yht´äkkiä näin, kun pallo meni vasempaan alakulmaan. Ilmeisesti siinä oli syöttö laidalta, jonka Obi Metzger ohjasi sisään.

Toisella jaksolla tuntui nousevan seinä vastaan. Haka kontrolloi peliä 20 minuuttia, eikä Jippo päässyt hyökkäämään ollenkaan. Myöhemmin kun ylös alettiin päästä, tuli usein heti kiire takaisin alas. Patrick Poutiainen laukoi 73. minuutilla hienosti ylänurkkaan. Ottelu kesti Jipon kannalta turhankin pitkään. Kalle Multanen ja Jarno Mattila osuivat viimeisillä minuuteilla. Yksikään Hakan maaleista ei mennyt maalivahdin piikkiin.

Kenttä oli käytännöllisesti katsoen pelikelvottomassa kunnossa. Lumisade hiipui ja vähitellen loppui, kun noin parikymmentä minuuttia oli pelattu. Olosuhteet häiritsivät varmasti molempia joukkueita. Haka haki vaikeissa oloissa selkeän vierasvoiton. Hyvä heille.

Jipon tappiota ja cupista putoamista ei pidä dramatisoida liikaa. Kauteen valmistautuminen jatkuu. Seuraavan kieroksen vastustaja olisi ollut Klubi-04 vieraissa. Jipon budjetti on tiukka, eikä ylimääräisiä Helsingin-matkoja varsinaisesti kaivata.


lauantai 8. helmikuuta 2014

Harjoitusottelu Jippo - JJK


Jippo voitti JJK:n harjoitusottelussa luvuin 5-3 (3-2). Se oli hyvä ja tapahtumarikas peli. Jippo hallitsi varsinkin alussa. Jippo johti ensin 2-0 ja 3-1, mutta JJK nousi tasatilanteeseen 3-3. Jippo teki vielä kaksi maalia, joihin jyväskyläläiset eivät enää pystyneet vastaamaan.

Mitenkäs Jipon maalit oikein syntyivätkään? Noin viiden minuutin kohdalla Teemu Hallikainen laukoi rankkarialueen rajan tuntumasta maalin oikeaan kulmaan. Hetkeä myöhemmin testipelaaja Leonid P. yllätti maalivahdin vasemmalle suuntautuneella vedolla. Jipon 3-1 maalin puski Petteri Rönkkö lähietäisyydeltä. Hallikainen laukoi neljännen maalin komealla vapaapotkulla noin 20 metristä. Viides osuma tuli, kun Petteri Rönkkö pääsi pystysyötöstä niin sanottuun puolittaiseen läpiajoon, josta hän sijoitti ohi vastaantulleen maalivahdin.

Kaikki JJK:n maalit taisivat tulla lähietäisyydeltä. Ainakin kaksi ensimmäistä tehtiin muutamasta metristä tyhjiin. Toinen maali tuli kulmurista, jossa Jippo meinasi jo päästä purkamaan pallon, mutta se jäi kuitenkin pyörimään maalin eteen.

Uudesta maalivahdista Nathan Stockiesta jäi ihan positiivinen ja jämäkkä kuva. Testipelaajien lisäksi kentällä nähtiin tutut hyökkääjät Rönkkö ja vaihdosta tullut Toni Tahvanainen. Puolustuksessa Johannes Mononen onnistui mielestäni hyvin, vaikka lopussa tuli toinen keltainen kortti. JJK:ssa pelasi Jiposta tuttu Antti Maltsin vasempana laitapakkina ja hän täytti paikkansa.

Kenttä oli pieni ja etenkin kapea, mikä on yksi syy runsaisiin tilanteisiin. Kulmapotkut olivat pahoja, kun ne annettiin lähempää kuin normaalisti.

Plusmerkkinen esitys Jipolta ja tästä voi jatkaa toiveekkaana eteenpäin.

Jipon virallisilla sivuilla lisäinformaatiota jne.


Harjoitusottelu Jippo - JJK

lauantai 4. tammikuuta 2014

Mika Lähderinteen aika on alkanut



Haluan sanoa viime kaudesta vielä sen, että sarjapaikan säilyttäminen oli aikamoinen ihme. Sen verran pahalta näytti kesällä. Jipolla oli hieno loppukiri varsinkin kotikentällä. Lopussa oli sitten onnea, kun Kajaanissa kärsitty tappio kääntyi voitoksi tunnetuista syistä.

Mika Lähderinne aloitti Jipon valmentamisen nyt tammikuussa. Lähderinne (syntynyt 1980) on Jipon historian nuorin päävalmentaja. Ensimmäiset harjoitusottelut on jo pelattu. Jippo - JoPS päättyi torstaina 1-2.

Minä olin katsomossa vain perjaintain ottelussa Jippo - SC Riverball, joka päättyi tasapeliin 2-2 (1-2). Ensimmäinen jakso oli Riverballin ja toinen Jipon, joten tasapeli oli ihan oikein. Riverball meni johtoon jo 5 minuutin kohdalla. Maali syntyi Jipon puolustuksen harhasyötön seurauksana. Illan muut kolme maalia olivat varsin komeita, voisi sanoa. Jipon 1-1 tasoitus ja Riverin 1-2 johtomaali olivat tarkkoja laukauksia alakulmaan. Melko lopussa Jippo tasoitti kulmapotkutilanteessa tarkalla puskulla takatolpalta sisään. Jipon kokoonpano koostui junioreista ja muutamasta testipelaajasta. Viime kauden edustusjoukkueen pelaajista ei ollut kentällä ketään. Peli kesti 2 X 30 minuttia.

Jos oikein muistan, niin Jippo ja SC Riverball eivät olleet kohdanneet toisiaan kevään 2010 Suomen cupin ottelun jälkeen. Vai pelattiinko seuraavana vuonna vielä joku harjoituspeli?

Kuvassa Jaakko Reponen, Hans Ekroos, Mika Lähderinne ja Sasha Anttilainen. Ja onko tuo numero 8 Lauri Dalla Valle?