maanantai 9. heinäkuuta 2018

Joitakin ajatuksia


En tiedä, olisiko tarpeen kirjoittaa mitään. 0-3 ja parempi joukkue voitti. Kirjoitan ylös joitakin ajatuksia. Kaikki meni pieleen. Lähtökohta ei ollut hyvä. Tekonurmella ei ole ehkä helppo pelata, kun on jo tottunut pelaamaan keskuskentällä. Antti Åken puuttuminen kokoonpanosta vaikutti tietysti Jipon esitykseen, mutta ei se saisi vaikuttaa näin paljon.

Jippo rynnisti alussa jonkin verran hyökkäyksiin, varsinkin oikealta laidalta. Avausmaalin merkitys oli tietysti iso. Tilanne vaikutti vaarattomalta. Jipolla oli rajaheitto keskialueelta. MyPa pääsi kääntämään pelin nopeasti vasemmalla laidalla, ja pallo painui hitaasti Jipon pelaajan kautta päätyrajasta yli. Kulmapotkusta tuli maali. Englanti teki samantyyppisen maalin ottelussa Ruotsia vastaan. Maalin ajankohtakin oli lähes sama. Noin puoli tuntia oli pelattu. Jos Jippo olisi pystynyt pelaamaan nolla-nollaa vähän pidempään, niin jonkinlaisia mahdollisuuksia pisteeseen olisi saattanut olla. Ehdin jo ajatella ensimmäisellä jaksolla, että voisiko tästä tulla vähän mitäänsanomaton ottelu, joka päättyy tasan. MyPan rankkarissa Jipon maalivahti oli lähellä torjuntaa. Pallo meni vartalon alta. Sen jälkeen tilanne oli 0-2, eikä tarvinnut enää jännittää. Aleksi Nissisen veto aivan jakson lopussa ei mennyt paljon ohi. Jos siitä olisi tullut maali, niin se olisi antanut jotain toivoa toiselle jaksolle.

MyPan kolmatta maalia taisi edeltää paitsio. Vai tuliko pallo muka Jipon pelaajan kautta maalin edessä olleelle hyökkääjälle? Mielestäni ei tullut. Ottelun voiton kannalta tuolla maalilla ei ollut enää merkitystä. Kuvaavaa oli, että Jipon pelaaja laukoi loppupuolella pallon noin viidestä metristä yli maalin. Se kertoi siitä, että tänään ei vain kertakaikkiaan mikään onnistu. Lisäaikaa tuntui tulevan loputtoman paljon. Eikö voisi olla sellainen käytäntö, että jos eroa on kolme maalia tai enemmän, niin lisäaikaa ei annettaisi juuri ollenkaan? Tietysti sitä voitaisiin antaa, jos ottelussa on ollut aivan räikeää ajan hukkaamista.

Huhtikuun lopusta kesäkuun loppuun pelattiin yksitoista peliä yhdeksässä viikossa. Ei mikään katastrofaalinen tahti, mutta tiivis kuitenkin. Puolet kauden peleistä pelattiin kahdessa kuukaudessa. Nyt heinäkuussa vähän hellittää. Hyvä niin. Ehkä loukkaantuneita pelaajia saadaan takaisin kuntoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti