sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Älä mieletön enää kapinoi


Terveiset tuuliselta keskuskentältä. Mennään minne tuuli kuljettaa. Olin valitettavasti poissa edellisestä kotipelistä, jossa Jippo voitti MIPK:n maalein 3-0. Se oli kuulemma hyvä peli Jipolta. Mainitaan vielä maalintekijät: Miika Vainikainen, Timo Tahvanainen ja Markus Swahne.

Viimeisessä kotipelissä Jippo voitti Viikingit 1-0. Maalin teki hienolla laukauksella Aleksi Ikonen. Maali syntyi jo ottelun alussa. Sen jälkeen peli oli varsin tasaista. Kumpi tekee seuraavan maalin? Se jäi lopulta tekemättä. Viikingeillä ei ollut juurikaan selkeitä maalintekopaikkoja, mutta heillä oli joitakin kulmapotkuja ja vapareita. Jipolla oli muutama sellainen paikka, josta ottelun olisi voinut ratkaista. Jännitys säilyi loppuun asti. Jippo oli niukasti parempi, mutta pienellä huonolla tuurilla peli olisi voinut päättyä tasan. Kyseessä oli Jipon neljäs peräkkäinen voitto, mikä on hyvin harvinaista. Jo kolme voittoa peräkkäin on melko harvinaista.

Tätä kirjoitettaessa Jipolla on vielä teoreettinen mahdollisuus voittaa sarja. Joka tapauksessa sijoitus tulee olemaan paljon parempi kuin mitä vielä vähän aikaa sitten näytti. Jirko Sorsa sanoi kuukausi sitten Bar Playssä, että Jippo tähtää yhä kolmen parhaan joukkoon. Ajattelin silloin että se on mahdotonta, mutta nythän se on hyvinkin mahdollista.

Jouni Lehtimäkeä on kritisoitu osittain turhaan. Loukkaantumiset eivät olleet Jonen syytä. Sekään ei ollut Jonen syytä, että Jippo ei joissakin peleissä tehnyt paikoista maaleja. Tietysti joistakin taktisista tai yksittäisistä peluutusratkaisuista voi olla eri mieltä jos haluaa. Jorma Karttunen sanoi, että Jone tekee valmennustyötä pienellä korvauksella. Sitä kannattaa myös arvostaa. Totta kai kritisoida saa, mutta jokin kohtuus siinäkin pitää olla.

Jippo aloitti kauden hyvin. Neljästä ensimmäisestä pelistä kaksi voittoa ja kaksi tasapeliä. Toukokuun Gnistan kohtaaminen oli käänne huonompaan. Pelillisesti siinä ei ollut mitään vikaa. Se oli ensimmäinen tappio ja Abahassine loukkaantui. Seuraavan kahden ja puolen kuukauden aikana Jippo voitti vain kaksi kertaa. Maalinteon ongelmat ja tasapelitauti vaivasivat. Heinä-elokuun kolmesta kotipelistä Jippo sai vain yhden pisteen. Olisi pitänyt tulla ainakin neljä. Osittain menee tietysti loukkaantumisten piikkiin tämäkin. JäPS-ottelun jälkeen oli vain kolme pistettä eroa putoamisviivaan. Sitten alkoi tulla taas voittoja, kun niitä todella tarvittiin. Jippo kulki kauden aikana voitoista vaikeuksiin ja lopulta vaikeuksista voittoihin.

Jippo I can´t thank you enough for this season. It was a real roller coaster. If this was my last season, it was good enough. Anyway I hope to see you next year. Let´s say we are not any weaker then, maybe even stronger.


maanantai 20. elokuuta 2018

Something happened


Bar playn jälkipelien virallisessa ja epävirallisessa osuudessa kuultua ja nähtyä:

-Jipon pelaajista paikalla Jirko Sorsa ja Aleksi Ikonen
-kukaan ei tiennyt mistä rankkari tuli
-Jirko sanoi että ikävä peli maalivahdille kun torjuntoja ei juuri tullut mutta vastustaja teki kaksi maalia
-Aleksi harmitteli vetoaan joka kimposi tolpan sisäreunasta ulos
-todettiin että Jipolla oli paikkoja ja tällaiset pelit pitäisi hoitaa
-Jirko sanoi että Gnistan ja PePo tykkäsivät pitää palloa mutta JäPS ei niinkään
-Aleksi kertoi että Saksassa tuli mutkia matkaan ja kun siirtorajan umpeutumiseen oli kaksi päivää aikaa piti nopeasti löytää uusi seura ja hän päätyi Jippoon
-Jirko otti viime kauden jälkeen ensin yhteyttä Antti Åkeen ja sitten Jouni Lehtimäkeen. Talvella oli testijakso ja sopimus tehtiin. Jatkaminen Jipossa kiinnostaa.
-Sarjapaikan varmistaminen on tärkeintä mutta ylemmän keskikastin sijoitus on edelleen tavoitteena koska se on vielä mahdollista.
-Aleksi Ikonen ja Jorma Karttunen tapasivat nyt ensimmäisen kerran. Aleksin mukaan vastaanotto Jipon joukkueessa on ollut hyvä mutta hän ei ymmärrä Pohjois-Karjalaista huumoria
-yksi fani kritisoi Lehtimäkeä jota Karttunen puolusti
-kuulinkohan oikein Karttusen puheesta että Sirbi saattaa olla palaamassa. Sen kuulin että Abahassine ei palaa vieläkään.
-Karttunen sanoi että nyt meitä harmittaa mutta sellaista on jalkapallo.

Jippo tuhlasi paikkansa ja Jäpsillä niitä ei kovin monta ollut. Ehkä 0-0 olisi ollut sopiva lopputulos.

maanantai 30. heinäkuuta 2018

Heat is on


Jippo - PKKU päättyi lukemiin 2-2. Alku oli mitä oli. PKKU vei peliä jonkin verran. PKKU:n johtomaali oli hieno laukaus. Jippo pääsi vähitellen paremmin peliin kiinni. Miko Mäkirinne tasoitti.

Toinen jakso oli Jipon hallintaa. Jere Kähkönen siirsi Jipon johtoon. Vähän aikaa kaikki näytti oikein hyvältä. Sitten vieraiden pelaaja pääsi etenemään vapaasti oikealla laidalla. Tuomas Kettunen teki rikkeen juuri rankkarialueen sisällä. Rankkari oli varma laukaus oikeaan kulmaan.

Rangaistuspotku ja punainen kortti olivat tietysti raskaita. Peliaikaa oli jäljellä enää noin kymmenen minuuttia ja lisäaika, joten voitto oli jo lähellä. Peli oli ihan Jipon hallussa.

Jipon toisen jakson esitys oli hyvä. Ensimmäisen jakson loppupuolella näkyi jo samaa. Jippo osoitti että se pystyy tarvittaessa pelaamaan ilman Antti Åkea.

Ennen peliä ilmassa oli hieman optimismia. Ehkä tänään voitetaan. Kentällä tajusin että Ändi ei ole lämmittelyä tekevien pelaajien mukana. Se oli pieni kolaus. En ollut lukenut ennakkoa, enkä tiennyt pelikiellosta. No, eihän tämä yhdestä miehestä voi olla kiinni. Eikä ollutkaan. Voitto oli lähellä. Tämä peli olisi pitänyt voittaa. Pelin jälkeen kävin läpi sekavia tunteita. Toisaalta helpotus siitä, että peli on ohi, ja sentään tasapeli saatiin. Toisaalta tuloillaan olleen voiton menettäminen harmitti. Ei auta muu kuin jatkaa vähän kerrallaan. Ja toivotaan edelleen että loukkaantuneet pelaajat ehtivät vielä mukaan.